lauantai 24. elokuuta 2013

Jokaisen muotihullun merkkipaalu: Lontoo

Viime postauksesta on kulunut jo varmaan puoli kuukautta, mistä ei voi täysin syyttää Lontoota, kämpän remppaamista ja opiskelujen aloittamista, mutta ainahan voi yrittää. ( laiskuudella ei tietenkään ollut mitään osuutta asiaan...) Mutta ensiksi Lontoosta. Uskomatonta, mutta totta, opin jopa jotain tuhlaamisen ja riemun kiljahdusten lisäksi.




1. Älä ota ruumaan meneviä matkatavaroita. Mahdollisimman pieni lentolaukku,  josta jätä tyhjäksi niin paljon kuin saat. (tuliaiset tulevat täyttämään kaiken tyhjän.)

Voi kuullostaa oudolta, että pitäisi siis mennä yhteen maailman upeimmista kaupungeista muutaman T-paidan ja farkkujen voimalla. Se kaikki käy kuitenkin järkeen todellisuudessa. Ensinnäkin, matkalaukkujen etsiminen lentokentällä on yhtä helvettiä, varsinkin kun kentältä ulos pääseminenkin on oma tarinansa. Lisäksi, valehtelet itsellesi, jos uskot ettet tule ostamaan yhtäkään vaatetta.


2. Metro on sikahelppo, jos jaksaa edes yrittää tutkia karttaa.
3. Älä naura kenellekkään metrossa. Olet takuuvarmasti seuraava, joka on rähmällään äkkipysähdyksen takia.

Molemmat tosia. Yritystä vain peliin ja metrokartta häpeilemättä käteen. Turistit erottaa siitä, että he horjuvat metron lähtiessä liikkeelle. Paikalliset tuskin värähtävätkään.


4. Kaikki on kallista. Älä kitise. Sillä hei, kuka ei tarvitse timenteilla vuorattua kylpyammetta??

Niinpä, kuka ei?





5. Musikaalit eivät ole pelkästään mummoille ja kulttuuripelleille.


6. Pizzahut on tarpeeksi hyvä ravintola.

Pää kiinni, kaikilla on nälkä viiden tunnin kävelyn jälkeen.


7. Karppaajat ovat sukupuuton partaalla oleva laji Lontoossa.

Ihan oikeasti, miten maassa voi olla niin paljon voileipiä? Onko se edes laillista? 



8. 100 metrin jono kruunun jalokiviä katsomaan ei tunnu missään.

9. 10 metrin jono naisten vessaan vie koko päivän.

10. Ben&Jerry on ihan hyvä välipala-paikka. Samoin Starbuks.



11. Älä unohda budjektia ja ajankäyttösuunnitelmaa shoppaillessa. Muuten käytät useita tunteja pelkästään Topshopin tai New lookin miljoonakerroksisiin liikkeisiin. (kröhöm...)



12. m&m worldin löytää seuraamalla keltaisten paperikassien virtaa (sieltä pois löytää vain kirkumalla oikein
kovaa.)

Myös sydänkohtauksen näytteleminen tai megafonin käyttö voi auttaa...






13. Museot voivat olla tosi kiinnostavia...



14. Käykää King's roadilla! Vivienne Westwood, Lush, tukuttain sisustusliikkeitä, kahviloita, vaatekauppoja ja muuta!

15. Älkää keskittykö pelkästään shoppailemaan, kiertelemään nähtävyyksiä ja välttelemään kaloreita (joita muuten tulee ihan väkisinkin...)

Koska 24 tuntia sitä rumbaa vie hermot lehmiltäkin. Yrittäkää myös rentoutua, viettää aikaa hotellilla muutenkin kuin vain nukkuessa, kierrelkää syrjäisemmällä seudulla, etsikää kiva kahvila (ei pakon edestä, kun seurueen nuorimmat/ vanhimmat kiljuvat nälästä). 



Ja totta kai piti tehdä viime hetken ostokset lentokentältä. Benefitin So hooked on Carmella - hajuvesi ja They are Real! - ripsari. Merkkiä on vaikea löytää Suomesta, joten tilaisuus oli pakko käyttää hyväksi.

Siinäpä se, darlings! Heippa!

torstai 8. elokuuta 2013

language change - kielisolmu

Olen tähän asti pyrkinyt ja yrittänyt kirjoittaa englanniksi, mutta pidemmän päälle se uuvuttaa. Aloitan kohta lähes täysin englannin kielisessä lukiossa, ja pelkään, etten enää saa tilaisuutta kirjoittaa suomeksi. Pakko myöntää, että myös kirjoitusten laatu ja sisältö kärsii toisen kielen käytöstä. En koe olevani tarpeeksi "sujuva" puhuja tai kirjoittaja, jotta voisin jatkaa englannilla. Lisäksi haluan kirjoittaa paljon muustakin, kuin pelkästä pukeutumisesta, mutta vaivalloinen kirjoitusprosessi estää minua. Ajattelen ja muotoilen tekstin suomeksi, ja sen sujuva kääntäminen englanniksi takkuilee, jolloin tekstistä tulee väkinäistä.
Muuttoni seurauksena en pääse enää osallistumaan sanataideryhmän tapaamisiin, mikä harmittaa minua. Heidän kritiikeilleen ja kehuillaan oli suurempi osuus kirjoittamisessani kuin millään muulla aijemmin!

Ja hyvä on, ehkä pieni laiska osa minusta tahtoo helpomman ratkaisun.
Mutta luulen, että se pienilaiskaosanen on kerrankin oikeassa. (Kaikilla on tähtihetkensä).